Amorin joulukakku

Kun netistä *klik* lukee uutisjutun, että on aika tehdä joulukakkuja, niitä pitää tehdä. Yksi kerrallaan. Ja uusia ohjeita pitää aina kokeilla.

Amorin joulukakun voi tehdä linkistä löytyvän ohjeen mukaan ja siihen voi upottaa kaikkea mahdollista, mitä kaapista sattuu löytymään. Omassa kakussani on tummaa suklaata, rusinoita, kuivattuja hedelmiä ja hasselpähkinää. 

Kakku säilyy hyvin ja sopii pakastettavaksi. 

Koska luntakin on saatu maahan ja pikkupakkanen nipistää poskia, taitaa olla talvi. 

Maustekakku kuvassa ja kotona

Naistenlehdessä oli maustekakun ohje sokeritehtaan mainoksen yhteydessä. Sitähän piti tietysti kokeilla.

Kuvassa kakku näytti tältä:

 
Ja omatekoinen näytti vähän erilaiselta... Kakku pitää tehdä isoon kakkuvuokaan; oma isoin vuokani riitti juuri ja juuri. Kakku on myös painava - siis raskas ihan painoltaan, mutta myös koostumukseltaan. Yksi ohut siivu riittää, joten kakku tulee kestämään tämän viikon ihan hyvin. Ohjeen mukaan kakku kestää myös hyvin pakastuksen.

Kakkuun tarvitaan
4 dl piimää, johon sekoitetaan
2 dl tummaa siirappia ja
1,5 dl sokeria.
Sekoitetaan
7 dl vehnäjauhoja,
3 tl kanelia,
1 tl kardemummaa,
1 tl inkivääriä,
1 tl neilikkaa,
1,5 tl soodaa ja
2 dl rusinoita (voi jättää poiskin).
Lisätään lopuksi 175 g sulatettua voita.

Paistetaan 175 asteessa noin 45 - 60 minuuttia. Itse paistoin tunnin ja kakku oli just sopiva. Annetaan jäähtyä vähän aikaa ennen kumoamista.

Kakku sopii oikein hyvin pikkujouluaikaan. Jouluksi taidan tehdä jotain vähän kevyempää.

Dream Stripes

Tää ei ollut yhtään mun juttu, mutta sain huivin väkisin tekemällä valmiiksi eilen illalla. Pingotin sen yöksi muotoutumaan ja otin muutaman kuvankin. Aion antaa huivin äidilleni joululahjaksi.

Lanka on Dropsin Alpacaa, joka sinänsä on aivan ihana lanka neuloa ja ihoa vasten vielä ihanampi. En vain ole pitsi-ihminen. En käytä pitsiä, enkä näköjään pidä edes sen neulomisesta. Kaikkea pitää kuitenkin aina välillä kokeilla ja mennä joskus sen niin paljon puhutun mukavuusalueen ulkopuolelle. Meillä on ensimmäinen kinkku paistumassa leivinuunissa ja mies lähti viemään merelle verkkoja. Eilen syötiin meritaimenta lounaaksi. Itse jatkan perusvillasukan neulomista seuraavaksi. Ei kuvioita, ei pitsiä. Ihan vaan saapassukkaa pukkaa tulemaan.

Valituksen sijaan kannattaa miettiä hyviä asioita

Tekisi mieli valittaa. Valittaa pimeästä, hämärästä, valottomuudesta siis. Valittaa sateisesta säästä, lumettomuudesta. Valittaa koleudesta, kosteasta kylmyydestä. Valittaa sairastamisesta, väsymyksessä. En valita. Odotan vaan parempia aikoja, kyllä ne ovat tulossa.

Viikon päästä menen kuuntelemaan Juha Tapiota livenä. Neljän viikon päästä matkustan Englantiin tyttären luo. Tulee adventti, tulee joulu, uusi vuosi, loppiainen. Pitenevät päivät, heräävä aurinko. Saan kotiin kuopuksen, sitten keskimmäisen lapsen. Lomalle siis. Kun pysähtyy miettimään, on paljon mukavia juttuja tulossa. 

Hyvää viikonloppua. 

Ajatellaan positiivisesti. 

Opettelen sitä koko ajan. 

Kuvat (omia): East Side Gallery, Berliini. 

Parit sukat ja hylly

Pimeinä ja sateisina iltoina on kiva istua takkahuoneessa katsomassa telkkaria ja siinä samalla kutoa jotain helppoa ilman turhia ohjeita. Sukkia siis!

Pinkit ovat Nalle-langasta (kesällä ostin mökkipaikkakunnalta, kun halvalla sain). Itse kehitelty palmikko varressa. Eiköhän joku näitäkin pidä? 

Ja nämä sukat tein 7-veljestä -langasta tilaustyönä miehelle työsukiksi. Kyllä ne tämän talven kestävät, sen verran pätevä sukkalanka perusveikka on.

Vierashuoneena toimiva entinen makuuhuoneemme kaikuu tyhjyyttään, enkä ole kovin sitä sisustanut. Sängyn yläpuolelle tilasin mieheltä kuitenkin hyllyn ja yölampun ostin Ikeasta. Tästä on hyvä aloittaa. Mieluummin pidän huoneen askeettisena kuin täytän turhuudella. Huoneeseen on hakusessa myös jonkinlainen vaaterekki, naulakko tms. mutta en vielä tiedä minkälainen. Sen kyllä sitten tietää, kun oikea tulee vastaan.



Mies kyllä sanoi, ettei hyllyn paikalla niin väliä ole, kun se ei paria kuukautta enempää kuitenkaan seinällä ole, kun keksin taas jotain muuta. Toisaalta mies uhkasi ensi kesänä purkaa koko huoneen ja tehdä perusteellisen remontin. Ainahan sitä pitää suunnitelmia olla, vaikkei mitään tapahtuisikaan. 

Viime viikon flunssan jälkitaudiksi kehittyi korvatulehdus (akuutti märkäinen välikorvan tulehdus), siis se lastentauti. Pari päivää makoilen lääkärin määräyksestä kotona ja onneksi ehdin maanantaina hakea kirjastosta ison pinon dekkareita ja joulukirjoja. Eiköhän se aika kulu lukien ja makoilen ja sukkia kutoen? Pääasia, että saisin nyt itseni terveeksi.

Hyvää loppuviikkoa!