Lankakori on täynnä erilaisia ja -värisiä lankakerien loppuja ja onpa siellä muutama ihan korkkaamatonkin kerä - aivan kuin joku olisi jemmannut lankaa talven varalle... Olen päättänyt, että uutta lankaa en osta ennen kuin vanhat on kudottu pois. Hyvä tavoite, mutta se, kuinka kauan päätös pitää, on arvoitus.
Ja jos ei huvita kutoa kantapäätä, voi aina tehdä säärystimiä, jotka ovat tosi kätevät koiran kanssa ulkoillessa tai hiihtäessä. Pitempijalkaisella ihmiselle kun ei tahdo kovin helposti löytyä tarpeeksi pitkälahkeisia housuja!
Ihanaa jälkeä syntyy näköjään vanhoistakin langoista. Ihailen erityisesti kirjoneuleita, kun en itse jaksa niitä opetella;)
VastaaPoistaKatriina, jostain näitä "jätelankoja" on kertynyt aivan valtavasti. Tämä taitaa tietää ensi jouluksi melkoista sukkajoulua, kun nyt olen jo aloittanut tekemisen. Ei ainakaan jää viime tippaan...
VastaaPoistaTämä on taito, jonka tahtoisin oppia! Ihania:)
VastaaPoistaMii, kiitos! Olisi helppo sanoa, että ei se kutominen niin kovin vaikeaa ole, mutta en sano. Kuopustytär nimittäin on koulussa ollut teknisissä töissä ja osaa käyttää porakonetta, mutta kutomaan ja virkkaamaan ei ole koskaan oppinut.
VastaaPoistaNämä minun kommenttini eivät ilmeisesti näy, muuurrr...
VastaaPoistaNo, kokeillaan vielä! Oletpa kyllä ollut ahkerana joulun seutuvilla., mutta mikäs sen mukavampaa, kuin neuloa ja ottaa vaikka välillä hörsyt teetä tai glögiä :)
Tintsa, kyllä sun kommentit näkyy ja ovat oikein odotettuja. Ahkeruus on ilomme vai miten se oli?
VastaaPoista