sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Viikonloppuna toivutaan

Jo toinen viikonloppu peräkkäin migreeniä sairastaen. Perjantaina jouduin lähtemään töistä kesken päivän, mutta iltapäivällä vahvojen lääkkeiden ansiosta pystyin käymään pikkukävelyllä koiran ja miehen kanssa. Kevyt kävely lievittää päänsärkyä, kuten myös hartioiden kevyt hieronta ja saunominen lievässä lämmössä. Kaikki pitää olla siis hyvin kevyttä. Äänet varsinkin. Ja vain migreenin yllättäessä pimeys on suotavaa, eipä muuten. Kuvat ovat siis perjantailenkillä otettuja.

IMG_0040 IMG_0038
Lauantai meni vielä toipuessa, mutta sunnuntai on mennyt ilman lääkkeitä. Kunnon virkamies toipuu aina maanantaiksi ja sitten onkin taas neljä päivää aikaa kasata stressiä kroppa täyteen... Pitäisi taas kuunnella itseään paremmin, syödä säännöllisesti, nukkua kunnon yöunet ja ulkoilla. Ja muistaa, että työasioista ei juuri stressiä kannattaisi ottaa.
IMG_0034

10 kommenttia:

  1. Painotus sanoissa ei-kannattaISI-ottaa ja kuitenkin aina otetaan. Voi meitä! Migreeni on kamala sairaus. Itte kärsin semmosesta migreenistä, että toisesta silmästä menee näkö kokonaan ja toiseen jää putkinäkö ja on karseen yökkiolo. Paranemista oloon!

    Oikein nätit kuvat ja maisemat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otan migreenilääkkeen suihkeena suoraan nenän limakalvolle ja oikeaan aikaan otettuna se kyllä auttaa suhtkoht hyvin. Vie pahoinvoinnin ja enimmän kivun, mutta jättää sekavan ja raskaan olon. Tämän lisäksi nakkelen nieluun panadol extendiä maksimimäärän. Opintovapaalla ei migreeni vaivannut...

      Poista
  2. Kaikki sympatiat sinne! Toivottavasti pääset ensi viikolla vähän vähemmällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun pitäisi tehdä kahta työtä loppuvuosi suhtessa 50/50%, teen 100/50% + sairaslomalaisten työt. Ensi vuonna pääsee vähemmällä?

      Poista
  3. Voih, kurjaa toi migreeni. Itse kärsein siitä nuorena, en tiedä mihin se on vuosien saatossa jäänyt, enkä kyllä kaipaakaan. Ehkä lapset vei sen mennessään (tai tullessaan). Muistan kyllä että parhaimmin siihen auttoi oikeaan aikaan otettu lääke ja nukkumatti mahdollisimman pimeässä ja hiljaisessa huoneessa. Lenkille en edes kuvitellut lähteväni, ennenkuin pahin oli ohi.

    Voi mahdoton, miten kauniita kuvia oot taas onnistunut nappaamaan. Mutta kuka kumma on jättänyt purtensa talven armoille? Ainakin jos siellä on puuveneitä, niin ne pitäisi nostaa hyvissä ajoin, että ehtii kuivua ennen pakkasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eräs tuttava kertoi migreenin hävinneen vaihdevuosien myötä. Niitäkö tässä pitää alkaa toivoa vai onko se niin, että toinen vaiva voittaa toisen. Aina on joku riesa?

      Kiitos kehuista. Aina satamassa on yksi vene jäissä ja joka vuosi käymme katsomassa, kun ensin särjetään jäätä, jotta saadaan viimeinen pursi ylös. Joku siis ajattelee, ettei se talvi vielä tule.

      Poista
  4. Voi, tajuan hyvin, miltä tuntuu! Itsekin nimittäin kärsin migreenistä. Kohtauksen yllättäessä kaiken todellakin täytyy olla kevyttäkin kevyempää..

    Ihanaiset tunnelmakuvat <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnelma oli hieno paikan päälläkin. Aivan kuin talvi olisi ollut tulossa. Maanantaiaamu on alkanut kaatosateessa, että se siitä talvesta sitten.

      Poista
  5. Migreeni on tosi kurja. Minulla se väheni huomattavasti raskauden jälkeen nyt kärsin siitä vain satunnaisesti. Valitettavasti taipumus periytyy ja poikani kärsii myös migreenistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsillani on ollut ihan satunnaisesti pari kolme migreeniä ja toivottavasti siihen jääkin. Jospa he osaisivat ottaa vähän rennommin. Kärsin nykyään vielä stressimahaoireistakin... auts. Eilen vietin rentoa iltaa pojan ja miniän kanssa, ja se helpotti stressiä.

      Poista

Iso kiitos kommentistasi!