Joulu loppui, kohta loppuu vuosikin

Joulutavarat on tältä vuodelta pakattu laatikoihin ja joulukuusi kääritty vanhaan pussilakanaan odottamaan ensi vuotta. Jouluaattona oli pikkupakkanen, mutta sen jälkeen on ollut pelkkää plussaa ja vesisadetta. Jäiset tiet alkavat olla sulia, pyörätielläkin on vain muutama sentti hiekkaa ja soraa.

Tässäpä pari ehdotusta seuraavaa joulukuusta ajatellen...

Heathrow

Arlanda

Best Western The Connaught Hotel

Hyvää loppuvuotta!

Nyt se joulu on jo ovella

Aatonaatto on vielä työpäivä, mutta iltapäiväkahvien jälkeen pääsen kotiin laittamaan perunalaatikon imeltymään. 

Illalla joulukonsertin kautta rauhoittuminen joulunviettoon.

Rauhallista joulua kaikille säädyille!

Hups, päivät vaan vierivät

Kun loka- ja marraskuu tuntuvat loputtoman pitkiltä ja päättymättömiltä, joulukuun päivät menevät yhdessä hurauksessa. Enää yksi täysi viikko töitä ja sitten alkaa risaviikot. Täytyy yrittää joku päivä ottaa vapaaksi, että saa useamman päivän peräkkäin nukkua pitkään, valvoa myöhään, syödä suklaata ja juoda glögiä. Tammikuussahan ruukataan aloittaa uusi elämä laihdutuskuureineen, terveystietoisine elämäntapoineen ja liikunnallisin tavoittein...

Muutamia joululahjoja olen tehnyt ja nämä ovat tietenkin paketeissaan, eikä kuvia ole saatavilla - ei nyt eikä koskaan. Nyt on menossa Karisma-lankojen hävittäminen ja eilen valmistui lapaset nro 1 ja samantien laitoin toiset lapaset puikoille.



Itsenäisyyspäivän viikonloppu vietettiin Bournemouthissa ihanan lämpimissä (+11 C) ja aurinkoisissa olosuhteissa. Auringonvalolla on selkeä mielialaa kohottava vaikutus. Käytiin aamuisin pitkillä kävelyillä rannalla, sitten pubissa syömässä, nauttimassa joulutorin tunnelmasta yms. Hotellissamme oli uima-allas ja kaksi saunaa, joista toinen eukalyptyshöyrysauna ja toinen perinteinen suomalainen. Iltaisin saunottiin ja uitiin, sitten istuttiin takkahuoneen omaisessa baarissa ottamassa pari pinttiä olutta.

Tämän aamun lenkillä poikettiin joulumyyjäisissä. Koska leivon ja kudon itse ihan tarpeeksi, kävin vaan mielenkiinnosta katsomassa, mitä on tarjolla. Loppujen lopuksi ostin kaksi koristeellista peltiämpäriä, joihin voisi tehdä kynttilä- tai hyasinttiasetelman.

Eilen ostin hyasintin ensimmäistä kertaan noin kolmeenkymmeneen vuoteen. Sen tuoksu ei ole koskaan ollut allergisille ja astmaattisille keuhkoilleni hyväksi, mutta kun olen kerran siedättynyt elämään koiran kanssa, yritän samaa hyasintin vuoksi. Marketista ostettu kukan on värin "yllätys". Koska en ole kerännyt syksyllä sammalta enkä jäkälää varastoihin, tein koristen muovipurkin ympärille voimapaperista ja laitoin kukan lasipurkkiin.  
Enää vähän siihen, kun päivät alkavat taas pidentyä. Ihana ajatus! 

Laatikkotehdas

Tein eilen joululaatikot valmiiksi asti. Pakastimesta niitä voi ottaa joulun alla ja jouluna (toivottavasti ei enää joulun jälkeen) ja laittaa leivinuuniin lämpenemään. Leivinuuni on muuten parhain ekomikro hitaasta elämästä nauttivalle.

Olen tehnyt laatikot itse aina 80-luvulta lähtien ja tällä kertaa kirjoitin summittaiset ohjeetkin muistiin. En silti noudata ohjeita orjallisesti, en mittaa enkä punnitse. Teen aina vähän fiiliksellä, mutta tärkeää on aina maistaa sosetta ja lisätä mausteita oman maun mukaan. 

Kaikkien laatikoiden kohdalla huomattavaa:
* keittiön perusopit on syytä olla tiedossa (juurekset kuoritaan jne.)
* keitä vähässä vedessä 
* säästä keitinliemi
* soseuta juurekset ja lisää keitinlientä niin, että seos on "sopivaa"
* lisää tämän jälkeen muut aineet
* voit voidella vuoan, jotta laatikko ei tartu reunoihin
* käytän itse alumiinivuokia, koska näin voin lämmittää annosvuoat leivinuunissa.

Lanttulaatikko

1,5 kg lanttuja
suolaa keitinveteen
Soseeseen: 
2 rkl voita
2 rkl korppujauhoja
3 dl keitinlientä (korvaan osan kermalla)
1 tl suolaa
2 rkl siirappia
1 kananmuna 

Paistetaan 150 asteessa noin 3 tuntia, 175 noin 2 tuntia. 
 

Bataattilaatikko

1,5 kg bataattia
suolaa keitinveteen
Soseeseen: 
2 rkl voita
1 rkl korppujauhoja
2 dl maitoa/kermaa
2 rkl siirappia 
1 tl kanelia
1/2 tl inkivääriä
1/2 til kardemumaan
1 kananmuna

Paistetaan 175 asteessa noin 1,5 tuntia.  

Porkkanalaatikko

1,5 kg porkkanoita
suolaa keitinveteen
Soseeseen: 
50 g voita
2 dl kermaa
2 rkl korppujauhoja
1 tl kanelia
1 rkl siirappia 
1 tl suolaa
1 kananmuna

Paistetaan 175 asteessa noin 1,5 tuntia.

Mukavaa 

ensimmäistä adventtia 

kaikille!

Amorin joulukakku

Kun netistä *klik* lukee uutisjutun, että on aika tehdä joulukakkuja, niitä pitää tehdä. Yksi kerrallaan. Ja uusia ohjeita pitää aina kokeilla.

Amorin joulukakun voi tehdä linkistä löytyvän ohjeen mukaan ja siihen voi upottaa kaikkea mahdollista, mitä kaapista sattuu löytymään. Omassa kakussani on tummaa suklaata, rusinoita, kuivattuja hedelmiä ja hasselpähkinää. 

Kakku säilyy hyvin ja sopii pakastettavaksi. 

Koska luntakin on saatu maahan ja pikkupakkanen nipistää poskia, taitaa olla talvi. 

Maustekakku kuvassa ja kotona

Naistenlehdessä oli maustekakun ohje sokeritehtaan mainoksen yhteydessä. Sitähän piti tietysti kokeilla.

Kuvassa kakku näytti tältä:

 
Ja omatekoinen näytti vähän erilaiselta... Kakku pitää tehdä isoon kakkuvuokaan; oma isoin vuokani riitti juuri ja juuri. Kakku on myös painava - siis raskas ihan painoltaan, mutta myös koostumukseltaan. Yksi ohut siivu riittää, joten kakku tulee kestämään tämän viikon ihan hyvin. Ohjeen mukaan kakku kestää myös hyvin pakastuksen.

Kakkuun tarvitaan
4 dl piimää, johon sekoitetaan
2 dl tummaa siirappia ja
1,5 dl sokeria.
Sekoitetaan
7 dl vehnäjauhoja,
3 tl kanelia,
1 tl kardemummaa,
1 tl inkivääriä,
1 tl neilikkaa,
1,5 tl soodaa ja
2 dl rusinoita (voi jättää poiskin).
Lisätään lopuksi 175 g sulatettua voita.

Paistetaan 175 asteessa noin 45 - 60 minuuttia. Itse paistoin tunnin ja kakku oli just sopiva. Annetaan jäähtyä vähän aikaa ennen kumoamista.

Kakku sopii oikein hyvin pikkujouluaikaan. Jouluksi taidan tehdä jotain vähän kevyempää.

Dream Stripes

Tää ei ollut yhtään mun juttu, mutta sain huivin väkisin tekemällä valmiiksi eilen illalla. Pingotin sen yöksi muotoutumaan ja otin muutaman kuvankin. Aion antaa huivin äidilleni joululahjaksi.

Lanka on Dropsin Alpacaa, joka sinänsä on aivan ihana lanka neuloa ja ihoa vasten vielä ihanampi. En vain ole pitsi-ihminen. En käytä pitsiä, enkä näköjään pidä edes sen neulomisesta. Kaikkea pitää kuitenkin aina välillä kokeilla ja mennä joskus sen niin paljon puhutun mukavuusalueen ulkopuolelle. Meillä on ensimmäinen kinkku paistumassa leivinuunissa ja mies lähti viemään merelle verkkoja. Eilen syötiin meritaimenta lounaaksi. Itse jatkan perusvillasukan neulomista seuraavaksi. Ei kuvioita, ei pitsiä. Ihan vaan saapassukkaa pukkaa tulemaan.

Valituksen sijaan kannattaa miettiä hyviä asioita

Tekisi mieli valittaa. Valittaa pimeästä, hämärästä, valottomuudesta siis. Valittaa sateisesta säästä, lumettomuudesta. Valittaa koleudesta, kosteasta kylmyydestä. Valittaa sairastamisesta, väsymyksessä. En valita. Odotan vaan parempia aikoja, kyllä ne ovat tulossa.

Viikon päästä menen kuuntelemaan Juha Tapiota livenä. Neljän viikon päästä matkustan Englantiin tyttären luo. Tulee adventti, tulee joulu, uusi vuosi, loppiainen. Pitenevät päivät, heräävä aurinko. Saan kotiin kuopuksen, sitten keskimmäisen lapsen. Lomalle siis. Kun pysähtyy miettimään, on paljon mukavia juttuja tulossa. 

Hyvää viikonloppua. 

Ajatellaan positiivisesti. 

Opettelen sitä koko ajan. 

Kuvat (omia): East Side Gallery, Berliini. 

Parit sukat ja hylly

Pimeinä ja sateisina iltoina on kiva istua takkahuoneessa katsomassa telkkaria ja siinä samalla kutoa jotain helppoa ilman turhia ohjeita. Sukkia siis!

Pinkit ovat Nalle-langasta (kesällä ostin mökkipaikkakunnalta, kun halvalla sain). Itse kehitelty palmikko varressa. Eiköhän joku näitäkin pidä? 

Ja nämä sukat tein 7-veljestä -langasta tilaustyönä miehelle työsukiksi. Kyllä ne tämän talven kestävät, sen verran pätevä sukkalanka perusveikka on.

Vierashuoneena toimiva entinen makuuhuoneemme kaikuu tyhjyyttään, enkä ole kovin sitä sisustanut. Sängyn yläpuolelle tilasin mieheltä kuitenkin hyllyn ja yölampun ostin Ikeasta. Tästä on hyvä aloittaa. Mieluummin pidän huoneen askeettisena kuin täytän turhuudella. Huoneeseen on hakusessa myös jonkinlainen vaaterekki, naulakko tms. mutta en vielä tiedä minkälainen. Sen kyllä sitten tietää, kun oikea tulee vastaan.



Mies kyllä sanoi, ettei hyllyn paikalla niin väliä ole, kun se ei paria kuukautta enempää kuitenkaan seinällä ole, kun keksin taas jotain muuta. Toisaalta mies uhkasi ensi kesänä purkaa koko huoneen ja tehdä perusteellisen remontin. Ainahan sitä pitää suunnitelmia olla, vaikkei mitään tapahtuisikaan. 

Viime viikon flunssan jälkitaudiksi kehittyi korvatulehdus (akuutti märkäinen välikorvan tulehdus), siis se lastentauti. Pari päivää makoilen lääkärin määräyksestä kotona ja onneksi ehdin maanantaina hakea kirjastosta ison pinon dekkareita ja joulukirjoja. Eiköhän se aika kulu lukien ja makoilen ja sukkia kutoen? Pääasia, että saisin nyt itseni terveeksi.

Hyvää loppuviikkoa!

Tuubihuivi ja pipo

Kun sisäinen sulovilen saa ylivoiman, tulee hamstratuksi huonoakin lankaa. Yksi tällainen murheenkryyni on ollut Rose Mohair. Lankakorista löytyi harmaata ja valkoista, mutta limenvihreät sain myydyksi syksyisellä peräkonttikirppiksellä (vahinko kiertämään.

Kun on kerran ostettu, niin jotain on tehtävä. Tuli tuubihuivi ja lopuista pipo. Eiköhän näille jostain käyttäjä löydy?



Tuubihuivi 
220 silmukkaa pyöröpuikoille nro 5. Neulotaan helmineuletta niin kauan kuin lankaa riittää tai kunnes tuubi on halutun kokoinen. Itse käytin lankaa noin 125 grammaa. 

Pipo
70 silmukkaa pyöröpuikoille nro 5. Ensin 6 krs joustinneuletta, sitten sileää neuletta kunnes pipo on sopivan pituinen. Päätä ensin 1 s jokaisen kierroksen alussa 4 kertaa, sitten aloita kavennukset seuraavasti: 
* päätä 1 s joka 5. silmukka
* neulo 1 krs
* päätä 1 s joka 4. silmukka (edellisen kavennuksen kanssa samassa kohdassa)
* neulo 1 krs
* päätä 1 s joka 3. silmukka
* neulo 1 krs
* päätä joka toinen silmukka
* vedä lanka loppujen silmukoiden läpi
  Ei tästä nyt ihan huono tullutkaan...

Keskeneräiset: 
* Dream Stripes (vielä 10 krs jäljellä)
* roosat palmikkosukat
* miehelle sukat (neulojan miehellä ei ollut sukkia) 

Revittyä possua korealaiseen tyyliin

Hesarissa oli pari viikkoa sitten houkutteleva ruokakokonaisuus. "Huippukokki David Chang toi korealaisen Bo Ssämin läntiseen maailmaan, kun hän alkoi tarjota ateriaa modernina versiona Momofuku-ravintoloissaan New Yorkissa. Bo Ssäm tarkoittaa ateriaa, jossa salaatinlehteen kääritään lihaa, riisiä, pikkelöityjä kasviksia ja erilaisia kastikkeita"


Kopio ohjeista ja ostoslistaa kirjoittamaan!

Liha ostettiin kauppahallista eli vajaa kaksi kiloa possunlapaa, jota kypsennettiin leivinuunissa neljä tuntia.

Kaikki muu löytyi lähikaupasta, mutta vähän piti tietenkin ohjeita soveltaa joko raaka-aineiden puuttumisen vuoksi tai ihan vaan siitä ilosta, että piti saada oma kädenjälki ruokaan. Viralliset ohjeet löytyvät hesarin sivuilta.

En ole tuorekurkun ystävä, mutta tällä ohjeella kurkuista tuli aivan mahtavia ja tätä ohjetta tulen käyttämään muulloinkin.

Pikkelöidyt kurkut

1 kurkku
2 rkl väkiviinaetikkaa
1 rkl sokeria
2 tl suolaa

Leikkaa kurkku ohuiksi viipaleiksi. Sekoita keskenään etikka, sokeri ja suola. Lisää kurkkuviipaleet ja anna maustua vähintään 20 minuuttia jääkaapissa.

Kevätsipulia ei ollut saatavissa, ei inkivääriäkään, joten inkivääri-kesäsipulikastikkeen sijaan tein punasipulilisäkettä:

6 pienehköä punasipulia
2 rkl rypsiöljyä
2 tl riisiviinietikkaa
½ tl suolaa

Pöydässämme oli siis salaatinlehtiä, joihin käärittiin revittyä possua, basmatiriisiä, pikkelöityä kurkkua, punasipulia ja majoneesia.

 
Ja lopuksi pieni tunnelmakuva pimeiden iltojen iloksi.

Miniältä sain kaksi musta-valkoista kaitaliinaa. Liinoja hän ompeli hääjuhlapaikan pöytiin ja musta-valkoista kattausta koristivat valkoiset ja keltaiset kukat.

Normaaliaika on Blossan aikaa

Kellot on siirretty normiaikaan ja päivän pituus on reilut 8 tuntia. Aurinko laskee neljän jälkeen ja kohta on kaksi pimeää vastakkain. Lunta ei ole maassa ollenkaan ja lähipäiviksi on tiedossa lisää vesisadetta.

Eräällä syksyisellä lenkillä Pikisaaressa kuvasin sieniä.


Kauniita omassa rumuudessaan.

Perjantaina iski yhtäkkiä kurkkukipu. Koko päivän oli kyllä ollut aika vetelä olo ja inspiraatio hukassa. Ainakaan en ole vilustunut, sillä kevytuntuvatakki on ollut jo käytössä ja päässäkin Brysselistä ostettu COSin kasmirpipo (aivan ihana!).

Lauantaina käytiin pikaisesti kauppahallissa ostamassa lihaa (korealaista päivällistä varten ja tästä sitten myöhemmin) ja samalla reissulla hain pari pulloa Blossaa Alkosta.



Myyjä kertoi glögin olevan valkoviinipohjainen, mutta tämän vuoden maku on jätetty salaisuudeksi, eikä sitä kerrota pullossa. Makua voi arvailla Blossan fb-sivuilla ja glögin ainekset paljastetaan Lucian päivänä 13. joulukuuta. Toisaalta Alkon sivuilta löytyy tieto: "Oranssi, vadelmainen, kevyen ruusunmarjainen, neilikkaine." Tarkoituksenani oli eilen maistella glögiä, mutta en raaskinut avata pulloa. Kurkkukipuun nautin Ikean alkoholitonta omena-puolukkaglögiä. Kevensin makeutta lisäämällä hieman kuumaa vettä mukiin, koska en ole kovin makeiden juomien ystävä. 

Rauhallista sunnuntaipäivää 

ja 

pysykää terveenä! 

Grand Place, Brussels, osa 2

Olin kolme vuotta sitten joulun alla työreissulla Brysselissä ja Luxemburgissa. Oli joulutoria, valoja ja koristeita. Pakkasta ja luntakin satoi. Reissun kruunasi kuitenkin jouluisen Grand placen ääni- ja valoshow. Talojen seiniin heijastuu liikkuvaa kuvaa, jota säestää musiikki. Kuin katsoisi puolisen tuntia pienoiselokuvia.

Jo kuukausi sitten bongasin ensimmäiset siniset "jouluvalot" ja on yksi naapurin ehtinyt koristelemaan kuistinsa. Jokainen oman mielensä mukaan. Eipä silti, kyllä sekä aamut että illat alkavat olla pimeitä. Otsalamppu on tarpeen koiran kanssa lenkkeillessä, kuten myös heijastimet. Liian monta pyöräilijääkin ajaa ilman valoja. 

Grand Place, Brussels

Kävin muutaman päivän työreissun Brysselissä. Workshoppeja ja seminaareja. Hotelli oli Louisen kaupunginosassa kauppagallerioiden vieressä, joten ehdin piipahtaa parina päivänä ostoksillakin. Löysin mustan villakangastakin, villatakin ja -pipon. Kauas piti siis matkustaa talvikamppeiden ostoon!

Kuvat Grand Placelta, joka on aina yhtä sykähdyttävä paikka. Varsinkin pimeällä.

 
Kuvat otettu iPhonella. En ota ikinä työreissuun mukaan mitään ylimääräistä, en edes kameraa. Pärjään yhden yön reissut käsilaukulla, mutta nyt kolmen yön reissuun piti ottaa lentolaukku mukaan (tuliaissuklaille pitää olla tilaa).

Kivaa alkavaa viikkoa jokaiselle - se on lokakuukin puolessa välissä!